Fourumu Iževskas

3–4.kezäkuudu Iževskas oli pietty ezmäine kogo Ven’an suomi-ugrilazien rahvahien fourumu. Tämä fourumu tulienaigua rodieu yhtizenny lavannu, kudamal ruvetah ruadamah suomi-ugrilazien rahvahien kul’tuuran, kielen, literatuuran, tiijon hyväkse. Nengomua fourumua tahtotah pidiä kerran kahtes vuvves.

Iževskah kerävyi äijy suomi-ugrilazien rahvahien delegaciedu. Karjalaspäigi oli suuri joukko, kudamah puutuin minägi.

Fouruman ezmäzenny päivänny yhtehizen kerähmön aigah Periodika-kniigupainamon johtai Natalja Sinitskaja saneli laitoksen ruavos. Prezentatsien avul häi ozutti mittumua kniigua, sanomulehtie kanzallizil kielil painau Periodika-ilmoihpiästämö. Myös häi saneli Oma media-portualah nähte. Pidäy sanuo, gu karjalankieline portualu on kuulužu Karjalas da sidä kačotah läs 1000 ristikanzua päiväs.

Toizennu päivänny Udmurtien Tazavallan Rahvahien ystävyskois delegaciet kerävyttih, gu ruadua sekcielois. Kaikkiedah oli kolme sekciedu. Ezmäzes sekcies oli saneltu suomi-ugrilazien rahvahien kul’tuuruperindöh, tiedoh da kanzallizien kielien opastusruadoh nähte. Toizes sekcies saneltih suomi-ugrilazien rahvahien kielien kehittämizes, tiedo-, radio- da TV-ohjelmis. Kolmandes sekcies saneltih nuorižon ruadoh da projektoih nähte, kuduat autetah säilyttiä da kehittiä suomi-ugrilazien rahvahien etnokul’tuuran taboi.

Minä olin ezmäzes sekcies. Deleguatat Karjalaspäi saneltih täs omas ruavos. Kižin muzein ruadai Anna Anhimova ylen hyvin saneli da ozutti, midä hyö ruatah suarel da mittumua uuttu mieldykiinittäjiä projektua pietäh vahnemban da nuoremban polven hyväkse.

Karjalan Tazavallan kanzallizen da alovehellizen politiekan ministersvan ruadai Jelena Migunova saneli mittumat etnokul’tuurizet opastusohjelmat ruatah Karjalas nuorižoh nähte. Myös Petroskoin valdivon yliopiston suomi-ugrilazen filolougien ozaston opastai Marija Košeleva saneli, kui Karjalas opastetah vepsän kieldy nuorižole. On žiäli, gu ei olluh saneltu kirjastoloin ruavos. Ajattelen kirjastoloin ruadajil olis midä sanella kielen da kanzallizen literatuuran kehittämizeh nähte.

Pidäy sanuo, gu toizis sekcieloisgi Karjalan ezittäjät saneltih omas ruavos, kudai auttau säilyttiä da kehittiä omua kieldy da taboi.

Fouruman aigah oli pietty festivuali, kudaman aigah kogo Ven’an suomi-ugrilazet pajattajat da tannsijat ozutettih omua kanzallistu čomua kul’tuurua. Mielytti se, gu anuksilaine mies, karjalankieline räppäri Ondrei Gorškov räpätti čomii runoloi.

Myös oli pietty tuttavusmatkat Udmurtien Tazavallan kanzallizeh, Mihail Kalašnikovan da Ludorvai — arhitektuuru-etnogruafiellizeh muzieloih. Joga muzeis oli midä kaččuo.

Kahten päivän suuren ruavon piätöksenny rodih fouruman rezolytsii. Täh rezolytsieh oldih kirjutettu tärgiet kehoitukset, kuduat autetah kehittiä kieli- da tiedotutkimustu, etnokul’tuuran turizmua, autetah valmistua kanzallistu ruadajua, pidiä opastusseminuaroi žurnalistiekan alal. Myös rezolytsieh puututtih kehoitukset, kuduat autetah kehittiä kanzallistu sportua, autetah nuorižole yhtyö projektoih, kuduat säilytetäh suomi-ugrilastu kul’tuurua. Myös on pluanois pidiä kogo Ven’an suomi-ugrilazien kanzoin fourumua nuorižon keskes.

Tämä fourumu ozutti, gu suomi-ugrilazil kanzoil on vie äijy kyzymysty, kudamii pidäy ajatella da sellittiä. Fourumu kehoitti kanzallizii kanzoi suureh ruadoh oman kielen, kul’tuuran, tiijon da opastuksen hyväkse.