TRUD-KOMMUNAN ELOS

Jo ennevahnaizis aijois ristikanzu vedi muatalovuttu. Sen perustamine oli hätkelline da omaperäine: iččehine muatalovus, muanruadajien joukko, muatalovusarteli, kommuunu, kolhouzu, souhozu. Minun rovus oli muanruadajua. Sendäh minä rubein eččimäh tieduo täh kyzymykseh.

Minun died’oi F’odorov Jegor F’odorovič perehenke eli Nannulan hierus. Häi oli yksi ezmäzis muanruadajis, ken kuhkutti toizii miehii vediä muatalovuttu yhtes. Vuodessah 1925 Nannulan köyhät muanruadajat oldih kazakoinnu rinnal olijois hierulois Vakulovien da Larionovien talovuksis, talvel ruattih meččyruadolois.

Vuvves 1925 hyö nähtih kui Sudalan Säde-kommunas ruatah Kanuadaspäi tulluot suomelazet, kuduat tehniekan avul hyllätyt muat muutettih kyndölöih. Sendäh ylen puaksuh Nannulan köyhät muanruadajat paistih yhtistämizeh nähte. Enimyölleh muatalovuksen yhtistämizeh nähte paistih parahat muanruadoalan ruadajat-kazakat F’odorov Jegor F’odorovič, Aksentjev Jegor Sem’onovič, Ivanov Dmitrii Petrovič, Filippov P’otr Stepanovič. Tämä aktiivine miesjoukko kaččeli da opastui, kui yhtes vediä muatalovuttu da kui kirjuttua ustuavu.

Karjalan Tazavallan kanzallizes arhiivas minä tiijustin, gu ezmäi muanruadajat yhtyttih Trud-artelih. Sen vahnimannu oli Šlipkin V.M. Vuonnu 1928 oli perustettu muanruadajien joukko, kudai ruadoi muadu yhtes. Sen joukkoh yhtyi 11 ristikanzuo. Johtajannu oli Trifonova Fedosja Antonovna. 31.heinykuudu Anuksen piirin partien komitietas häi pidi paginua kommunan perustamizeh nähte. Jo vuonnu 1929 Nannulas oli perustettu Trud-kommunu, kudai pyzyi vuodessah 1931. Kommunan avuamizil oli Karjalan Tazavallan haldivon johtai Edvard Gylling.

Kommunan ohjajinnu oldih köyhät muanruadajat Aksentjev Jegor Sem’onovič, Sem’onov Mihail Jegorovič, F’odorov Jegor F’odorovič, Ivanov Dmitrii Petrovič. Hyö yhtyttih kommunah 1.sulakuudu vuonnu 1929. Muanruadajat tahtottih maltua piästä läbi kaikis vaigevuksis da voittua kurjuttu. Johtajannu ezmäi oli Aksentjev J.S., myöhembä Sem’onov M.J. Kommunah otettih kaikkii, ken tahtoi tulla täh. Kaikiedah kommunah yhtyi 36 muanruadajien talovuttu. 20 talovuksis ei olluh omua hebuo, 12 — eigo hebuo, eigo lehmiä.

Trud-kommunu sai äijy lahjua. Tazavallan hallindo andoi laihinah jenguo talovuksen kehittämizekse. Piirin toimehpaniikomitiettu andoi Krasnii putilovec-ratastraktoran da siemendy kevätkylvölöih nähte. Säde-kommunu lahjoitti niitändykonehen traktorah näh. Anuksen lespromhouzu kezän aijakse andoi 10 hebuo. Myös kommunu omal väil osti niitändykonehen da konehen vil’l’an leikkatavakse.

Konzu ohjailuruavot oldih azuttu, kommunan ozanottajat otettihes käyttöruadoloih. Ezmäzikse yhtehistettih kai žiivatat da omažukset. Yllöžes oli ostettu kaksikerroksine kodi, kudai talvel oli vietty Nannulan hieruh. Keviäl kodi oli nostettu. Täs kois azetui elämäh minun died’oin perehgi. Talvel vuonnu 1929 kommunah yhtytih Trifonovien, Andrejevien, Brussujevien, Gubarevien, Šokkovien, Kondratjevien da toizien perehet. Kommunan ozanottajat ajateltih, gu vaigu yhtes hyö voitetah köyhyön.

Kommunuaroil oldih vaigiet ruado-olot: hyö nostih aijoi huondeksel da ruattih myöhässäh. Lypsäjät kanneltih vetty rengilöil lehmile juomizekse da uardehien pezemizekse, käzil kanneltih syömizet žiivatoile, nosilkoil kannettih hyöštyöt pellole.

Ezmäzinny ičeksehopastunuzinnu mehanizatoroinnu kommunas oldih Sem’onov Mihail Jegorovič da minun died’oi F’odorov Jegor F’odorovič. Hyö ruattih vuorottain. Ajattelen, gu mehanizatoroikse hyö opastuttih Säde-kommunas. Minun died’oi äijän vuottu ruadoi konehil da oli parahannu mehanizatorannu. Hänen fotokuvua puaksuh painettih piirin lehtes. Myös häi ruadoi kommunan melličal, kudai ruadoi höyryn avul. Died’oi ei olluh sliesarinnu, eigo konehmuasterinnu, vaigu pohjah sah opastui da otti käyttöh konehet. Jegor F’odorovič oli vastuonalaizennu ristikanzannu da ruadoi innostuksenke. Toiči händy sanottih tiedäjänny mašinanohjuajannu.

Trud-kommunan ozanottajat peldoruadolois otettih käyttöh parahat tiijot da metoudat muan käyttämizes: kolmepeldollizen kazvattamizen sistiemua, ojien kuivamistu, izv’ostkan käytändiä, orguanizien ainehien vedämisty peldoloile da tuhkan vedämisty istutandan aigah. Peldoloil ruadoi tehniekku. Myös kommunan ruadajat kylvettih ruistu, kagrua, ozrua, kazvatettih pelvastu da kazvoksii: nagristu, rötkiä, lantua, sv’oklua, turnustu, morkouhkua, hernehty da kartohkua.

Kuni kommunuarat oldih ruavos, lapsii kačottih päivykois. Se oli avattu vuonnu 1929 kaksikerroksizes puutalois. Anuksen piiris tämä oli ezmäine lapsien päivykodi. Sen johtajannu oli Malahina Praskovja Aleksejevna.

Sendäh gu Trud-kommunas tahtottih hävittiä kirjahmaltamattomus omien ruadajien keskes, vuonnu 1929 oldih pietty opastuskursat. Kursiloin johtajannu oli agronoumu Sarakainen. Jälles ruaduo kommunan stolouvois rahvas kerävyttih opastumah lugu- da kirjutusmaltoh, lugiettih lehtilöi da piettih paginoi. Opastajinnu oldih omat kirjahmaltajat kommunuarat, Jyrgilän da Sudalan školien opastajat.

Myöhäl sygyzyl, konzu kai peldoruavot oldih loppiettu, kommunuarat ei istuttu joute. Naizet ommeltih, kezrättih villua, nieglottih, kuvottih poloviekkoi. Suurien pruazniekoin iel pestih da kabrastettih joga huonukset. Miehet azuttih omat ruavot. Oli kommunas oma pajagi.

Trud-kommunu oli perustettu Säde-kommunan tazapainoh, gu ozuttua sijallizien köyhien muanruadajien kygysty da ahkerustu. Gu omat karjalazet ruadajatgi maltettih ruadua yhtes. Trud-kommunu ozutti ainavoluadustu ruadomaltuo muatalovukses, sen suurdu kehittämisty. Kommunat Anuksen piiris ozutettih muatalovuksen tutkemizen kogeilutaboi, kuduat myöhembä tuodih progressua rahvahan elaigah.

Valentina PETRAŠ
Karjalakse kiändi
Tatjana ROMANOVA