UUTTU TIEDUO MUAMANKIELEN PÄIVÄNNY

Anuksen kanzallizen kirjaston ruadajat puaksuh pietäh vastavuksii da temuatiekkuurokkoi, kudamien aigua sanellah karjalazien perindölöis. Täl kerdua Muamankielen päivänny kodialovehen ozaston ruadajat piettih kaksi suurdu piduo.

Algukluasoin opastujih nähte oli pietty Punaldamos hieružeh-kiža. Lapset musteltih karjalazien taboi, kuduat koskietah mečästysty, ongitustu da muarjoin keriändiä. Hyö vastattih tiedokilvan kyzymyksih, suadih tieduo taboih nähte da mustoitettih elättilöin, kaloin da muarjoin nimilöi karjalakse. Kižan aigua lapset hyväl mielel kerättih muarjua, ongitettih da mečästettih.

Ehtypuoleh kirjastoh kerävyttih eri-igäzet lapset, kuduat joudaval aijal opastutah anglien školas. Hyö tiijustettih anuksen muan muasterilois, midä ennevahnas maltettih azuo karjalazet miehet da naizet.

Oli aigu, konzu Anuksen gubernien ujezdoin keskes Anuksen ujezdu oli toizel sijal ennevahnoin käziruadoneroloin kehittämizes. Meijän mual oldih kuulužat sepät. Enimäl pajoi oli Nekkul’an (Mägrien) — 20 da Videlen — 11 voulostilois. Enimyölleh kaikis kuulužinnu sepinny oldih Sammatuksen da Ulvanoin hieruloispäi. Sammatukses ezmäzenny sepännny oli Ivanov Taras. Hänen poijat suadih perindökse tuatan neron. Heijän ezinehet oldih työtty Moskvah ozuttelule da suadih hyvät arvostelut.

Myös Anuksen ujezdas ylen hyvin oli kehitetty ajonevvon da rattahieh seppyhommat. Sen kehitti Ulvanan hierun muanruadai Osipov Vasilii. Ezmäi häi tagoi kirvehii da stoikkii. Jälles mies opastui Piiteris da rubei azumah rattahii, regilöi, delegöi, tarantuassoi. Mägrien, Riipuškalan da Kotkatjärven voulostilois oli 30 neromiesty, kuduat maltettih azuo nengomii tärgielöi ajonevvoloi.

Oli anuksilazien keskes padaniekkoi da puččimuasteriloigi. Saves azuttih keruamiekkuastiettu. Tämä nero oli kaikkiel. Jogahizel neroniekal oli oma muodo, ornuamentu da saven yhtisteh. Puus azuttih puččiloi, rajendoloi, rengilöi, kartoi da muudu talovusvehkehty. Enimyölleh tämä nero hyvin oli kehitynnyh Sammatukses, Pižis, Kondušis. Kuittizes ruadoi puččimuasteriloin ozasto. Ihan täs algoi oman ruandan kuulužu runoilii Brendojev Vladimir Jegorovič.

Myös Anuksen ujezdu oli ezmäzel paikal nahkan pieksändäs. Tämä nero enimäl kehityi Riipuškalan, Videlen, Mägriän voulostilois da Kotkatjärves. Kaikiedah ujezdas oli 87 nahkan pieksändän neroniekkua. Vuonnu 1894 ruadoi 26 piendy zavodua. Muasterit myös omis talolois ommeltih jallaččii. Vie mennyt vuozisuan vuozinnu 1960–1970 Sudalan hierus eli hyvä jallaččiloin ombelii Pot’okin Pavel Petrovič.

altoi azuo tuohes kaikenjyttymiä vehkehty da astiettu. Paiči sidä oli muasterii, kuduat maltettih plettie olles. Tämä nero kehityi vuonnu 1867. Kaikiedah 206 ristikanzuo maltoi tädä käziruaduo. Olles plettimine tuli Anuksen ujezdah petties. Kerran Mägrien voulostis Gomar-Gora hierus muanruadajan Sokolovan kois suomelaine paimoi unohti oman olgišliäpän. Muanruadai sen mallin mugah azui senmoizen da opasti täh neroh köyhän omamualazen naizen Natalja Pimenovan. Naine opasti oman muaman da sizären. Mugagi juurdui tämä nero meijän mual. Paiči šliäppöi opastuttih azuo sumkii, tufliloi da suappoi. Niilöi myödih Anukses, Svirskois da Piiteris.

Myös ylen hyvin oldih kehitetty naizien käziruavot: villan kezriämine, kuvondu, nieglomine, ombelendu, kruuživon maltamine. Joga karjalaine naine maltoi nämmii käziruadoneroloi da opasti tyttärii. Kuulužannu kruuživoloin muasterinnu oli Rikkijeva Tatjana Ivanovna Riipuškalan voulostispäi. Kerran hänen kruuživo puutui Pariižah, kus sai suuren arvostelun. Pahakse mielekse Suuren hobjumedalin Tatjana Ivanovnale ei tuodu, vaigu häi sai kirjan da sada rubl’ua. Nengomat neroniekat rahvas elettih meijän anuksen mual.

Myös myö sanelimmo nygyaigazis Anuksenlinnan muasterilois, kuduat elvytettih da kehitetäh karjalazien käziruadoneroloi. Täh joukkoh kuulutah Aleksandr da Irina Tikkujevat, Roman Leontjev, Julija Žuravl’ova, Marija Kudel’nikova, Ol’ga Viglijeva, Tina Artamonova da äijät toizet anuksilazet. Nämmä neroniekat opastetah lapsiigi kuduo, niegluo, azuo olles da tuohes kaikenjyttymii ezinehii, azuo saviastiettu. Myös kehittyy anuksen mual sepän da kirvesmiehien nero.

Lapset hyväl mielel kuuneltih meijän kerdomustu da kačottih elektronozutteluu. Äijih neroloih nähte hyö ei tietty nimidä. Mielyttäy, gu nygyaigazes mieros myö voimmo opastuo da yhtyö unohtettuloih neroloih, gu on meijän mual moizii maltajii ristikanzoi. 

  Anuksen kanzalline kirjasto