KEZÄ TALVEN SYÖTTÄY

Kezän aigua karjalazet sanotah hil’l’azennu libo veritöinny mečästysaijannu. Mindäh? Sendäh, gu mečäs voibi kerätä muarjua, siendy da gribua. Kezä talven syöttäy, vai ei pie olla laškannu ristikanzannu.

Kezäl voibi kerätä magiedu muur’oidu, vagoidu, must’oidu. Mustan tulet buaballuo gostih talvel, häi panou ynnällizen suuren torielkan šl’uboidu keskistolal, muarjat zuaharipeskul ripoittau, suuret luzikat andau, ga meidy lapsii korvis et vie. Baba suvaičči pidiä šl’uboidu muarjuheras suures poluuditus rengis. Vilus kohtas se kodvan seizoi da ei pahennuh.

Muur’oidu sanotah pohjaizennu apel’siinannu, gu C-vitamiinua muarjas on enämbi migu citrusois. A-vitamiinua on enämbi migu morkouhkas. Ven’al tsuarit ylen äijäl suvaittih tädä muarjua, sendäh sidä vie sanotah ”tsuarin muarjannu”. Sanellah, buitegu Aleksandr Puškin kuolenduo vaste pakičči šl’uboidu muarjuheras. Ylen sidä suvaičči!

Nygözel aijal midä vai ei azuta muur’ois: varen’n’ua, viinua, marmeluadua, šipainiekkua muur’oinke. Tottu, kielengi syöt.

A mittuine vagoivaren’n’u magei on! Ongo kedä, ken ei suvai tädä magiedu da hajužua muarjua? Ajattelen, gu ei ole. Täl muarjal on oma päivy, sidä pietäh 25.heinykuudu.

Tämän muarjan histourii on pitky da mieldykiinittäi. Sidä suvaittih da piettih arvos. Vagoin siemenet oldih löytty kivi- da bronzuaigukauzien eländykohtien arhialogizien kaivamisruadoloin aigua.

Ennevahnas griekkalaizet da rimläläizet käytettih tädä muarjua, uskottih, gu se parandau tervehytty da auttau skorpionoin da mavoloin n’okkuandas. Ylen kodvan vagoi oli meččymuarjannu. Vaigu XVI vuozisual Jeuropas ruvettih kaivettuu mečäs vagoidu istuttamah sadulois. Ven’al ezmäzet vagoižikot oldih istutettu XII vuozisual Jurii Dolgorukijen aigoin. Vie enne migu Jeuropas.

Vahnois aigukirjois on muanittu, gu Ven’al istutetut vagoižikot oldih moizet suuret, ga kondiet mečäspäi käydih syömäh magiedu muarjua saduloih.

Meijän rahvas ylen suvaijah tädä muarjua. Se on meile n’amukse dai lekarstvakse. Vagoin muarjat autetah sammuttua juotatustu, allendua rungan žuaruu da nostua imunitiettua. Vagois on magniedu, cinkua, raudua da folevoin kislottua. Nämmä vitamiinat ylen autetah naizile kohtuaijannu. Myös vagoi lujendau kapil’l’uaroi, parandau endokrinnoidu sistiemua da alendau verenpainettu.

Karjalas vagoižikkua on äijy kui mečäs mugai sadulois. Rahvas hyväl mielel kerätäh tädä magiedu muarjua. Sidä voibi kuivata. Kuivata voibigi vagoin lehtie da panna talvel čuajuh. A mittuine hajužu varen’n’u rodieu vagoinmuarjas. Vagoinvaren’n’al kai on oma pruazniekku, kudamua piettih kuvvendennu päivänny elokuudu.

Myös meijän rahvas kävväh keriämäh must’oidugi. Sidä syvväh vereksenny, kuivatah, kylmätetäh, keitetäh varen’n’ua, azutah viinua, kiiselii, piirualoi must’oimuarjanke. Ven’al must’oidu pandih peittoh taloin tulenduveriän ies, gu ei tuldas vuottamattomat gost’at da ei piästäs pahat henget. Must’ois on vitamiinua, kuduat parendetah ristikanzan tervehytty.

Ven’al Permin aluel elokuun keskel pietäh Must’oin da must’oinpiiruan — pruazniekkua. Kerran täl pruazniekal oli pastettu kogo mieros kaikkii suurin must’oipiirai, kuduas oli 300 kiluo painuo da 70 metrii piduhuttu.

On midä kezäl mečäs kerätä. Vai älä nojua, kerävy da mene eččoh. Voibi kylläl muarjua talvekse varata. Terväh rahvas lähtietäh buolah da garbaloh. Hil’l’aine mečästys vuottau. 

  Tatjana ROMANOVA