OPASTAU OMAL EZIMERKIL

Tämä vuozi Ven’al on ilmoitettu Nevvondajien da opastajien vuvvennu. Duumain, joga meis mustau omua ezmästy opastajua, kudai algukluassois opasti lugemah da kirjuttamah. Omua armastu opastajua, kudaman urokat vahnembis kluassois oldih mielyzinny. Tänäpäi minä tahton sanella Kotkatjärven školan opastajas Ol’ga Nikitinas. Tädä hyviä ristikanzua minä tiijän äijy vuottu, kui oman ammatin suvaiččijannu, mugagi tavallizennu hyvätahtoizennu naizennu, kudai ainos tulou abuh.

Tänävuon sulakuun seiččemenny päivänny Ol’ga Ivanovna pidi omua vuozipäiviä. Ol’ga Ivanovna Nikitina (tytönny Leontjeva) rodivui Vieljärven čupul, Priäžän piirin Kinelahten hierus vuonnu 1968. Sie häi omien vahnembienke eli ezmäzen kluasassah. Sit pereh muutti elämäh Piäjärvel. Sie Ol’ga loppi kymmene kluassua. Školan loppiettuu nuori tyttö piäzi opastumah Leningruadah jallaččiloin viiltäjäkse. Opastamizen loppiettuu sai hyvän ammatin, kudamas sil aijal hyvin maksettih. Ezmäi ombeli kodijallaččiloi. Konzu nero kazvoi, rubei viiltämäh vojennoloi suappoloi.

Leningruadas opastujes harvazeh ajeli vahnembilluo. Net oldih unohtemattomat ilohetket. Ol’ga äijäl suvaičči muamua da tuattua. Nuori hierun tyttö igävöičči eläjes loitton omispäi. Häi nuorete kaimai tuatan, gor’a tuli pereheh, kudamua ei vuotettu. Ol’gal oli 20 vuottu, konzu vuonnu 1988 tuatto kuoli. Silgi vuonnu neidine piäzi opastumah Petroskoin pedagougizeh opistoh №2 lapsien kazvattajakse. Loppi sen da meni miehele. Hänen miehenny on Konstantin Nikitin, hyvä da nerokas mies. Täs perehes kai azutah yhtes, yhtes ruatah, yhtes huogavutah. Pietäh talovuttu, kazvatetah kazvoksii. Hyväl mielel kävväh keriämäh muarjua da gribua. Ollah ylen ruadajat rahvas, dai omua Aleksei poigua kazvatettih hyväsydämellizenny da ruadajannu brihannu.

Kotkatjärves Ol’ga algoi ruadamah lapsienpäivykois. Ruadoi sie nelli vuottu. Konzu ruvettih vähendämäh ruadopaikkoi, händy vuonnu 1999 kučuttih ruadamah školah, kus häi ruadau karjalan kielen opastajannu, myös vedäy Svetskoin eetiekan perustehet da Minun Karjal urokkoi. Školas ruadajes Ol’ga sai korgien tunnustuksen da suvaičuksen omien opastujien da ruadodovarišoin keskes. Häi kirjutti opastandukniigastu karjalan kielen opastamizeh nähte da varusti hyviä kižuanduprogrammua.

Ol’ga Ivanovna ičegi ainos opastuu, loppou kursoi da parandau omua ammattineruo. Puaksuh ottau ozua onlainformuatan opastamizes. Školas häi muututah opastusohjelmat, pidäy olla valmehennu ruadua uuzien ehtoloin myöte. Häi ainos yhtyy opastajien kilboih, karjalazien kerähmölöih, suurih pidoloih da školadieloloih. Myös häi oppiu omua maltuo opastajien kilvois. Vuonnu 2013 häi tuli voittajakse Muamankielen opastai — nominatsies. Mennytvuon häi oli palkittu Karjalan kunnivoitettu opastai — arvonimel.

Jo enämbi 20 vuottu Ol’ga Nikitina opastau Kotkatjärven da Koveran lapsile karjalan kieldy. Hänen urokoil lapset opastutah paista muamankielel da suvaija omua roindumuadu. Hänen opastujat joga vuottu opitah omua ozua Täs synnyinrannan minun algu — runokilvas, kudamua pietäh Anuksen lapsien kirjastos. Myös opitah omua iččie karjalan kielen olimpiuadois. Joga kerdua hänen opastujat tullah voittajikse. Se ozuttau opastajan neruo da maltuo. Hyväs opastajas rippuu opastujan hyvä tulos.

Myös Ol’ga Ivanovna hyväl mielel avuttau omamualazil opastuo muamankieleh. Mennytvuon häi pidi karjalan kielen kursoi Oma kieli da nero — Karjalan perindö projektan hantuzis. Yksi opastusurokku meni 2-4 čuassuu. Rahvas jiädih hyväs mieles, gu opastai vedi kursoi mielenkiindozesti da tiijollizesti. Hänen ruado sai suuren arvostelun da äijän hyviä vastavustu. Myös häi on karjalazen TV:n da ruadivon ohjelmien ozanottajannu. Puaksuh händy voibi kuulta libo nähtä karjalazis uudizis da ohjelmis. Ol’ga ainos on valmis auttua toizil.

Nengoine hyvasydämelline da huolekas naine eläy meijän rinnal. Ehtiy omua lastu kazvattua da hierun lapsii opastua. Nengomih ristikanzoih kaččojen, mieleh tullah Nikolai Gogol’an sanat: “Gu kazvattua tostu, meil pidäy enzimäzikse kazvattuo omua iččie”. Tottu, vahnembih kaččojen, kazvetah da opastutah meijän lapsetgi. Vaigu omal ezimerkil myö opastammo lapsii kunnivoija, suvaija, auttua. Anna Jumal andau nengomil ristikanzoil vägie, tervehytty da hyvytty, gu voidas vie äijän vuottu kanduo mieroh puhtastu da igästy opastustu, kudai auttau lapsil roija hyvinny ristikanzoinnu. 

Tatjana ROMANOVA